PERUSTIEDOT RUOKAHÄVIKISTÄ

Ruokaketju ja hävikin määrä eri ruokaketjun osissa

 Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.

Ruuan ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on noin 40%, joten turhaan tuotettu ruoka kuormittaa talouden lisäksi ympäristöä. Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Suomalaisen ruokaketjussa tuotetusta ruuasta 10-15% eli noin 450 miljoonaa kiloa menee hukkaan. Ruokaketjun eri osuudet ovat seuraavat:

  • kotitaloudet 120-160 miljoonaa kiloa eli 30%
  • ravintolat, joukkoruokailu 75-85 miljoonaa kiloa eli 20%
  • kauppa 65-75 miljoonaa kiloa eli 18%
  • teollisuus 75-105 miljoonaa kiloa eli 20%
  • alkutuotanto 50-60 miljoonaa kiloa eli 12%

Euroopan Union alueella heitetään noin 88 miljoona tonnia ruokaa pois. Henkeä kohden tämä tarkoittaa 173 kg vuodessa. Tämän hukatun ruuan arvo on noin 143 miljardia euroa ollen noin 20% tuotetusta ruuasta.

Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruuasta eli 1.3 miljardia tonnia heitetään vuosittain pois. Arvioiden mukaan tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruuan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä. Kehittyvissä maissa syntyvä ruokahävikki on pääosin tahatonta hävikkiä, joka johtuu kehnoista kuljetus- ja säilytysvälineistöistä. Vauraimmistaa maissa syntyvä ruokahävikki ei ole niinkään tahatonta, vaan johtuu ennemmin huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupat tarjoavat vain täydelliseltä näyttäviä tuotteita.

Globaalisti tuotetusta ruuasta jää vuosittain käyttämättä:

  • 30% viljasta eli 763 miljardia pastapakkausta
  • 20% maitotuotteista ja munista eli 574 miljardia kananmunaa
  • 35% kalasta ja merenelävistä eli miljardia Atlantin lohta
  • 45% hedelmistä ja vihanneksista eli 3,7 biljoonaa omenaa
  • 20% lihasta eli 75 miljoonaa lehmää
  • 20% öljy- ja palkokasveista eli sellainen määrä oliiveja, joka tarvitaan 11 000:n olympiamittaiseen uima-altaaseen mahtuvan oliiviöljyn tuottamiseen
  • 45% juuri- ja mukulakasveista eli 1 miljardia pussillista perunaa

Mistä hävikki syntyy

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa.  Jokainen suomalainen heittää keskimäärin 24 kg syömäkelpoista ruokaa pois. Tämä on noin kuusi prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa. Talouden tyyppi vaikuttaa

ruokahävikin muodostumiseen: yksin asuva nainen heittää selkeästi eniten ruokaa pois, mutta myös lapsiperheet tuottavat paljon hävikkiä. Niissä kotitalouksissa, joissa eniten ostetaan ja käytetään rahaa ruokaan, syntyy myös ruokahävikkiä kaikkein eniten.

Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois:

  • leipää
  • valmisruokia
  • liha- ja kalatuotteita
  • tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja
  • kahvia

Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta sekä keittiötaitojen heikkoudesta ja viitseliäisyyden puutteesta. Tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeisen käyttöpäivän -merkinnästä. Selkeästi yleisin syy ruuan poisheittämiseen on ruuan pilaantuminen. Myös ruuan jääminen lautastähteeksi, ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen ovat yleisiä syitä. Ruoka on myös saattanut näyttää täysin syömäkelpoiselta, mutta ei olla haluttu ottaa riskiä. Kuluttajien toiveet ja korkeat vaatimukset heijastuvat myös teollisuuden, kaupan ja ravintoloiden hävikkiin.

Mitä hävikin vähentämiseksi olisi tehtävissä

YK:n ja EU:n asettaman tavoitteen saavuttaminen, eli ruokahävikin määrän puolittaminen reilussa kymmenessä vuodessa, vaatii jokaisen ruuantuottajan, yrityksen, kaupan, ravintolan ja kuluttajan panostusta. Lakien ja säädösten on tuettava ruokahävikin vähentämistä. Suomessa on viime vuosina keskusteltu Ranskan mallin mukaisesta laista, joka kieltää ruuan poisheittämisen kaupoilta ja ravintoloilta. Suomessa on toistaiseksi nähty, että vapaaehtoistoimet ovat riittäviä.

Ruokahävikin vähentämisessä kyse ei ole ainoastaan ruokaketjun toiminnasta, vaan kaikista ruuan kanssa kosketuksissa olevista tahoista.  Erityisesti kuluttajien tiettoisuuden, taitojen ja asenteiden on muututtava.

Kymmenen vinkkiä kuluttajalle ruokahävikin vähentämiseen:

  1. Mieti jo ennakkoon, mitä vanhentuvia ruoka-aineita sinulla on kotona, ja suunnittele ostokset sen mukaan.
  2. Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen lähtöäsi ruokaostoksille. Näin näet kaupassa mitä tuotteita jääkaapissasi jo on, ja vältyt turhilta ostoksilta
  3. Pakkauskoon valinnassa on oleellista se, että kaikki pakkauksessa oleva ruoka tulee käytettyä. Pakkausten ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin hukkaan menevän ruoan. Edullinen kilohinta ei merkitse säästöä, jos osa pakkauksesta jää lopulta käyttämättä.
  4. Muista, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
  5. Muista aistinvarainen arviointi. Katso ja nuuhki. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta, eikä viimeinen käyttöpäivä ole mennyt, kokeile maistaa pieni pala. Uskalla luottaa aisteihisi!
  6. Jos ruokaa jäi pieni määrä, hyödynnä se osana seuraavan päivän ateriaa. Jos ruokaa jäi isompi satsi, pakasta se ja käytä myöhemmin.
  7. Kaikkein nopeimmin pilaantuvat tuoretuotteet kannattaa asetella jääkaapissa samalle hyllylle silmiesi korkeudelle, jotta ne eivät unohdu kaapin perukoille.
  8. Ota ruokaa lautasellesi nälän, älä tottumuksen mukaan.
  9. Pidä pää kylmänä kaupassa: Osta vain ne tuotteet, jotka tiedät ehtiväsi käyttää ennen niiden pilaantumista
  10. Ruokaostoksille ei kannata mennä nälkäisenä, sillä nälkäisenä on helppo sortua tarpeettomiin heräteostoksiin.

 

Lähteet: FAO, EU Food, MTT, LUKE, HSY, FUSIONS 2016, ECOPAF-hanke, KURU-hanke, FOODSPILL-hanke